Lentokenttäsisustus
Teksti: Kaarina Mikonranta

Malmin lentokenttä rakennuksineen otettiin käyttöön vuonna 1938. Lentoasema oli pääkaupungin ja koko Suomen käyntikortti ja näyteikkuna, joten hallintorakennuksen sisätilatkin suunniteltiin erikoisella pieteetillä. Arkkitehti Aino Aallon johtama moderni sisustusliike Oy/Ab Artek osallistui hallintorakennuksen sisustamiseen.

Kun sodan jälkimaininkien turmelema hallintorakennus kunnostettiin vuosina 1947–1948, osallistuivat Artekin suunnittelijat aiempaa suuremmalla panoksella interiöörien suunnitteluun.

Malmin lentokentän rakennusryhmä piirrettiin rakennushallituksen suunnitteluosastolla. Työhön osallistuivat ainakin arkkitehdit Yrjö A. Waskinen ja Dag Englund. Sisätilojen suunnittelussa ja huonekaluhankinnoissa noudatettiin rakennusten arkkitehtuuriin soveltuvaa modernistista tyyliä.

Huonekaluja toimittivat mm. J. Merivaara Oy, Keravan Puuteollisuus Oy sekä Artek ja valaisimia Taito Oy ja Idman Oy. Kalusteiden hankinnasta vastasi Tie- ja vesirakennushallitus. Sen ja Artekin välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että Artekin puolesta neuvottelut oli hoitanut itse Alvar Aalto.

Artek sai kalustettavakseen ensimmäisessä kerroksessa sijainneen odotushallin tai ainakin osan siitä. Irrallisia huonekaluja halliin toimitettiin seuraavasti: kaksi ”seinäsohvaa”, sohva, lehtipöytä, kaksi puhelinpöytää (no 76), neljä ”Tankki-nojatuolia” (no 37) ja kaksi jakkaraa (no 60). Lisäksi Artekin piirustustoimistossa suunniteltiin odotushallin Oregon-männystä valmistettu ikkunapenkki ja lämpöpatterien suojus.

Odotushallin sohvan edessä puhelinpöydäksi kutsuttu pöytä no 76 on eräs variaatio Alvar Aallon suunnittelemasta "kehäpöydästä".

 

Artekin sisustustoimiston verhoilumateriaaleista esitettiin tilaajalle usein eri vaihtoehtoja.

Tässä tapauksessa tilaaja valitsi odotushallin sohvaan tummansinisen tekonahkan (ylin mallipala).

Jykevät Tankki-tuolit verhoiltiin ruskeavalkoisella villakankaalla (toiseksi ylin mallipala).

Jakkaroiden kannet olivat keltaiset.



Malmin lentokenttä jouduttiin luovuttamaan vuonna 1944 liittoutuneiden valvontakomissiolle. Kun komissio oli poistunut Suomesta vuonna 1947, ryhdyttiin lentoaseman sisätiloja heti kunnostamaan. Tuolloin Artek sai sisustettavakseen ensimmäisen kerroksen odotushallin, toisen kerroksen ravintolan ja todennäköisesti vielä lentoupseerien huoneen.

Ravintolan sisustustyöhön Artekissa paneutuivat sekä arkkitehti Aino Aalto että sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo. Taitava piirtäjä Heikinheimo luonnosteli suunnitelmat kuviksi.

 

Lentokentän ravintola kunnostettiin samaan tilaan missä se oli ollut ennen sotaakin: toiseen kerrokseen rakennusta kiertävään renkaanmuotoiseen saliin. Sieltä ravintolan asiakkaat saattoivat katsella sekä lentokentälle että keskushalliin.

 

Satakunta asiakaspaikkaa käsittävän ravintolasalin sisustustyöt suunniteltiin huolella. Tila jaettiin pienempiin osiin keveillä seinäkkeillä.

Viherkasvit lisäsivät viihtyisyyttä, mutta nekin toimivat sanalla tilanjakajina.

 

Ravintolan pöydiksi valittiin Artekin vakiomallistoon kuuluvat L-jalkaiset koivupuiset pöydät. Aino Aallon ja/tai Maija Heikinheimon suunnittelema tuoli no 11.96 suunniteltiin tätä ravintolaa varten.

Ikkunaverhoiksi valittiin puiset säleverhot. Ne olivat tuossa tilassa sekä kätevät että kauniit.

Rakenteita kantavat pylväät saivat keveyttä niitä ympäröivistä kukkasäleiköistä ja niiden köynnöskasveista. Savoy-vaasit pöydillä antoivat sisustukseen pikantin lisän.

Tilanjakajina toimineet seinäkkeet - sermit - suunniteltiin juuri tätä ravintolaa varten.

Mäntypuusta valmistettujen sermien ja seinäpaneelien väri toi lämpöä valossa kylpevään ravintolasaliin.

 


Viherkasvien valintaan kiinnitettiin paljon huomiota. Alustavassa hankintalistassa mainitaan mm. kissus, muratti, aralia, sitruuna- ja appelsiinipuu, kalla sekä fiikus. Kukkien aluslautaset ja joitakin ruukkuja tilattiin Kera Oy:stä.

Vankat kukkapöydät olivat Aino Aallon suunnittelemat.

 

Kuten yleensä Artekin sisutuksissa, käytettiin tässäkin kohteessa standardihuonekaluja, mutta myös uniikkeja kalusteita suunniteltiin tarpeen mukaan.

Maija Heikinheimo piirsi toukokuussa 1947 Aino Aallon suunnitteleman ravintolan tarjoiluhyllyn ja kirjoituspulpetin. Molemmat huonekalut palvelivat ravintolan henkilökuntaa.

 


Ravintolasalista veivät portaat odotushalliin ja sen baariin. Lentokenttäravintolalle myönnettiin anniskeluoikeudet vasta tässä vaiheessa (1947) ja Artekin piirustuskonttorin tehtäväksi tuli myös baaritiskin suunnittelu.

Tämän työn eri vaiheista on jäljellä useita dokumentteja, jotka kertovat perinpohjaisesta suunnittelutyöstä. Baarista tuli ilmeisesti varsin uudenaikainen marmorisine tarjoilutiskeineen, messinkisine kaatoaltaineen ja Oregon-mäntyisine paneeleineen.

Aistikkaasti sisustettu baari purettiin ensimmäisen kerroksen sisätilojen muutostöiden yhteydessä vuosina 1966–1967.